Ilmastonmuutoksen torjunnalla uusia työpaikkoja

Konkreettisia toimia

Ilmastolaki antaa Suomen talouselämälle hyvät eväät pysyä kehityksessä mukana kohti hiilipihiä yhteiskuntaa. Konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen pelastamiseksi tarvitaan - päästökauppaa, syöttötariffeja ja ympäristöperusteisia veroja. Saastuttaja maksaa -periaate ohjaa talouden sellaiseen toimintaan, joka ei ole ristiriidassa ympäristön kanssa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on taloudellisesti järkevää

Taloudellisesti tarkasteltuna Suomen ja muun EU:n kannattaa olla ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Mikäli ilmastonmuutosta ei torjuta, se aiheuttaa globaalin talouslaman.

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen maksaa yhden prosentin BKT:stä. Torjumaton ilmastonmuutos vähentää BKT:ta 5-20% vuosittain (Englannin hallituksen pääekonomisti Nicholas Stern). Vielä on helppo tehdä pieniä teknisiä muutoksia energiatehokkuuden lisäämiseksi kuin myöhemmin taistella hallitsemattoman ilmastonmuutoksen kourissa kustannusten kasvaessa holtittomasti.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Toteutuessaan ilmastonmuutos on taloudellisen laman lisäksi inhimillinen katastrofi. Kuivuus, tulvat, paikallisten elinkeinojen (maanviljelys, kalastus, turismi) kuoleminen ja myrskyt ajavat sadat miljoonat ihmiset pois asuinsijoiltaan. Jo nyt lasketaan olevan 10 miljoonaa ympäristöpakolaista. Sodat ja konfliktit luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, lisääntyvät.

Myös taudinkuvat muuttuvat ilmaston myötä, mm. brittiläinen tutkimuslaitos ennustaa malarian saapumista Eurooppaan. Lisäksi jo nyt kuolee vuosittain 20 000 ihmistä helteisiin Euroopassa.

Vihreä talous luo uusia työpaikkoja

Vihreys on globaali megatrendi – toimialasta riippumaton ympäristön ja ekologisen kestävyyden huomioon ottava näkökulma. Ilmastonmuutos, saastuminen ja luonnonvarojen rajallisuus ovat kasvattaneet valtavan maailmanlaajuisen kysynnän vihreistä teknologioista, tuotteista ja palvelusta. Näiden markkina-arvon arvioidaan olevan noin 1 000 miljardia euroa. Sen lasketaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, yli 2 100 miljardiin euroon.

HSBC pankin tutkimuksen (2009) mukaan maailman valtiot ovat varanneet globaaliin viherelvytykseen yli 330 miljardia euroa. Maailman talousfoorumi ja Bloomberg New Energy Finance puolestaan arvioivat, että vähäpäästöiseen energiateknologiaan tulisi sijoittaa lähes 400 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Näin hillittäisiin ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

Yritykset ja sijoittajat ympäri maailmaa ovat lähteneet voimakkaasti mukaan vihreän talouden markkinoille. Yli 11 000 miljardin euron varallisuutta hallinnoiva suuri joukko kansainvälisiä sijoittajia (IIGCC) vetosikin hiljattain poliittisiin päättäjiin maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan luomiseksi. Sijoittajien mukaan ilman vahvoja poliittisia päätöksiä he eivät uskalla tehdä tarvittavia sijoituksia nykyistä puhtaampaan energiatuotantoon. Cancunin kokous ei vastannut tähän tarpeeseen.

Pelkästään tuuli voi työllistää. Teknologiateollisuuden arvion mukaan kotimainen tuulivoima voi luoda 30 000 työpaikkaa ja 12 miljardin euron vientiteollisuuden vuoteen 2020 mennessä (Teknologiateollisuus, 2009). Tuulivoimarakentaminen on taantumasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään 2010 aikana.

Teknologian mahdollisuudet

Kehittyneen teknologian tarjoamat mahdollisuudet vähentää kasvihuonepäästöjä ovat suuret. Silti teknologia ei yksin riitä pelastamaan maailmaa, jos tahtoa torjua ilmastonmuutos ei ole. Tarvitaan rajoitteita, kannusteita ja tuotantoa ja kulutusta ohjaavia veroja.

Energiatehokkuuden parantaminen eli energian säästö vähentää kaikkein eniten fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sitä kautta pienentää tehokkaimmin kasvihuonekaasuja ja tuo taloudellisia säästöjä.  Lainatakseni Jorma Ollilaa ja monia muita elinkeinoelämän vaikuttajia: energiatehokkuuden lisääminen on halvin tapa saada lisäenergiaa.

Monilla pienillä keinoilla on mahdollista parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Useimmat energiansäästöinvestoinnit säästävät myös rahaa. Sen sijaan ydinvoima ei ole sulkenut ainoatakaan hiilivoimalaa.

Esimerkiksi sähkömoottorit syövät 60 % teollisuuden sähköstä ja käyvät usein tarpeesta riippumatta samalla nopeudella. Säätelemällä moottorin nopeutta taajuusmuuttajilla voidaan moottorien sähkönkulutusta vähentää jopa 60-70 %. Suomessa säästö olisi noin yhden ydinvoimalayksikön verran.

Paineilman tuottamiseen teollisuudessa kuluu sähköä vuosittain 1,4 terawattituntia. Motivan arvion mukaan on mahdollista säästää tästä määrästä 20 % niin että se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Taloudellinen ohjaus on tehokkain tapa vaikuttaa

Paras ympäristöasioiden vauhdittaja on euro. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja työllistämisen verottamisesta saastuttamisen verottamiseen. Rasittamalla saastuttamista veroilla ja maksuilla markkinat ohjaavat ihmisiä ja yrityksiä puhtaampien teknologioiden käyttöön. 

EU:ssa Suomen tulee ajaa ilmastotulleja sellaisille teollisuusmaille, jotka ovat ympäristönsuojelussa vapaamatkustajia.

Kilpailukyky vaatii ilmastotavoitteita

Mikäli Suomi on yhdessä EU:n kanssa eturintamassa ilmastovaatimuksissa, uuden ilmastoteknologian kotimarkkinat pääsevät kehittymään. Kysymys ei ole pienistä markkinoista. Ilmastoteknologia vastaa jo metalli- tai kemianteollisuutta ja markkinoiden ennustetaan kasvavan huimaa vauhtia.

Suomi tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja henkeä kohden kuin 95% muista maista, tupruttaen yli puolet enemmän kasvihuonekaasuja asukasta kohden kuin Ruotsi. Ruotsi vähentää yksipuolisesti hiilidioksidipäästöjään 30%, Saksa 40%, Lontoo 60%, muu EU 20% ja useat maat pyrkivät nollapäästöihin  - ja näkevät sen kilpailuvalttina. Saksassa on jo nyt tuulivoimaa 18 000Mw joka on oli 10 kertaa enemmän kuin rakenteilla oleva ydinvoimalamme. Suomen teollisuuden ja talouselämän on mukauduttava vähähiiliseen yhteiskuntaan muun maailman tapaan.